Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2021.

Ystävällisten sanojen suuri voima ei ole vain metafora.

  Ystävällisten sanojen suuri voima ei ole vain metafora. Kiltti sana on stressinhallinnan, menestyksen saavuttamisen, hyvän olon sekä hyvän suhteen korvaamaton työkalu. Sinulla on mahdollisuus olla kuka tahansa ja mikä tahansa tässä maailmassa. Miksi et olisi pikkuisen ystävällisempi?  Tästä merkkipylväästä asti minä haluaisin aloittaa tämän postauksen matkan, jonka aikana sinä opit, miksi on tärkeää puhua ääneen rakkauden, kiltteyden ja tuen sanoja.  Kuuluisan ranskalaisen kirjailijan Romain Garyn omaelämäkerrallinen romaani Aamunkoiton lupaus (La Promesse de l,aube, 1960) sekä ohjaajan Eric Barbierin samanniminen elokuva (2017) kertovat vaikuttavan tarinan yksinhuoltajaäidin uskosta poikaansa ja siitä, miten äidin rakkaus ja kannustavat sanat voivat inspiroida, piristää sekä antaa voimaa elää ja suorittaa ihmeellisiä sankaritekoja.  Tämän kirjan juonen mukaan Gary kävi läpi toisen maailmansodan lentäjänä ranskalaisjoukoissa, selvisi vankeudessa ja palattuaan Ranskaan tuli diplomaati

Vapaaehtoisena kielikurssilla

Olen toiminut vapaaehtoisena avustavana opettajana Pikku-Mustikassa Hovirinnan opetuskodissa syksystä 2016 alkaen.  Vuonna 2015 Suomeen saapui poikkeuksellisen suuri määrä maahanmuuttajia. Tilanne herätti minutkin ajattelemaan, että maahanmuuttajien kotouttaminen on iso haaste, ja myös sellainen, jossa soisin meidän onnistuvan. Kun sain kesällä 2016 kuulla että kotikaupungissani Kaarinassa aloitetaan maahanmuuttajanaisten kotoutumista tukeva opetuskotitoiminta ja että toimintaan kaivataan vapaaehtoisia auttamaan suomen kielen opetuksessa, koin heti että tämä olisi minulle, hiljan eläkkeelle jääneelle toimintaa, jossa haluan olla mukana. Ja millainen matka tästä on tullutkaan! Opetuskotitoiminta lähti hyvin alkuun. Maahanmuuttajanaisia tuli heti mukaan kymmenkunta, ja sama määrä oli meitä vapaaehtoisiakin, osa SPR:n, osa Suomen Akateemisten Naisten Luetaan yhdessä -verkoston kautta. Suomen kielen opetusta oli kolmena päivä viikossa ja se oli ensimmäisen vuoden ajan kokonaan ja kak

Sinä riität hyvään elämään - eri taustoistasi riippumatta

  Katso ympärillesi! Kuinka suuri valikoima erilaisia asioita ympäröi sinua! Kuinka monta väriä, jokainen eri sävyltään ja kirkkaudeltaan, kuinka monta muotoa, aromia, ääntä, liiketapaa, materiaalia, jotka ovat erilaisia kosketuksellesi. Kuinka paljon elämää on ympärilläsi – ihmisissä, eläimissä ja kasveissa. Katso – mitä sisälläsi tapahtuu? Niin monta fyysistä tuntemusta, sekä miellyttävää että häiritsevää. Kuinka monta ajatusta syntyy päähäsi, kuinka monta tunnetta on täynnä rintasi, kuinka monta halua, suunnitelmaa, toivetta ja toivoa.  Se on elämää sen loistavassa rikkaudessa ja moninaisuudessa. Noin sata vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan traagisten tapahtumien jälkeen psykoanalyysin isä Sigmund Freud hänen teoksessaan ”Beyond the pleasure principle” (Freud, 1920) muotoili kuolemanvietin (Thanatos) käsitteen. Kuolemanvietti vastustaa elämänviettiä (eli libidoa tai Erosia), taipumusta selviytymiseen ja etenemiseen, monimuotoisuuteen ja monimutkaisuuteen, kehitykseen ja kasvuun

Tasa-arvo ja demokratia

Mikä on demokratian alkuperä ja kehitys nykypäivään? Miten se ilmenee ja miten se toteutetaan Suomessa? Miksi tasa-arvoa voidaan kutsua keskeiseksi osaksi demokratian toteutumista? 1900-luvun lopulla länsimaissa järjestettiin kampanja, joka juhlii 2500 vuotta demokratiaa Kleisteenen 508 -507 eKr. uudistuksista alkaen. Noin 594 - 321 ennen ajanlaskun alkua Ateenan polissa oli demokraattinen hallintomuoto. Sitä kutsutaan maailman ensimmäiseksi demokraattiseksi järjestelmäksi, jossa jokaisella vapaalla kansalaisella oli oikeus (ja jopa velvollisuus) osallistua kansalliskokouksen työhön. Suomi puolestaan on sellainen maa, jossa demokratian pääarvot on määritelty  perustuslaissa .  Tällä hetkellä voimassa oleva perustuslaki tuli voimaan 1. marraskuuta 2000.  Suomen perustuslaissa yksi tärkeimmistä arvoista on tasa-arvo, joka on määritelty Yhdenvertaisuuslaissa (3:8) seuraavasti: ”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toi