Siirry pääsisältöön

Sinä riität hyvään elämään - eri taustoistasi riippumatta



 

Katso ympärillesi! Kuinka suuri valikoima erilaisia asioita ympäröi sinua! Kuinka monta väriä, jokainen eri sävyltään ja kirkkaudeltaan, kuinka monta muotoa, aromia, ääntä, liiketapaa, materiaalia, jotka ovat erilaisia kosketuksellesi. Kuinka paljon elämää on ympärilläsi – ihmisissä, eläimissä ja kasveissa. Katso – mitä sisälläsi tapahtuu? Niin monta fyysistä tuntemusta, sekä miellyttävää että häiritsevää. Kuinka monta ajatusta syntyy päähäsi, kuinka monta tunnetta on täynnä rintasi, kuinka monta halua, suunnitelmaa, toivetta ja toivoa. Se on elämää sen loistavassa rikkaudessa ja moninaisuudessa.


Noin sata vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan traagisten tapahtumien jälkeen psykoanalyysin isä Sigmund Freud hänen teoksessaan ”Beyond the pleasure principle” (Freud, 1920) muotoili kuolemanvietin (Thanatos) käsitteen. Kuolemanvietti vastustaa elämänviettiä (eli libidoa tai Erosia), taipumusta selviytymiseen ja etenemiseen, monimuotoisuuteen ja monimutkaisuuteen, kehitykseen ja kasvuun, rakkauteen ja seksiin, ja muihin luoviin, elämää tuottaviin inhimillisiin vietteihin. Freudin mukaan yhdessä elämänvietin kanssa Thanatos on perusta ihmisen motivaatiolle ja pyrkii palauttaa kaiken elävän alkuperäiseen epäorgaaniseen tilaan, joka ilmenee kuolemana, tuhona, yksinkertaistumisena ja rappeutumisena.

Freudin ehdottaman teoreettisen teoksen perusteella on mahdollista sanoa, että etniseen alkuperään, kansalaisuuteen, äidinkieleen tai uskontoon perustuva syrjintä on yksi kuolemanvietin ilmenemismuotoista. Kuinka monta sotaa maailman historiassa on aloitettu ja kuinka paljon ongelmia yksilöille on aiheutettu tämän tyyppisen syrjinnän yhteydessä. Etniseen alkuperään perustuva syrjintä, eli rasismi, ilmenee kolmella eri tasolla. Se ilmenee yksilöiden vuorovaikutuksessa, yhteiskunnan rakenteessa, kuten esimerkiksi erilaisissa sosiaalisissa palveluissa, sekä sisäistetysti eli yksilön uskomuksissa arvottomana ja mitättömänä henkilönä olemisesta ja omasta illusorisesta huonommuudesta. Yleensä edellä mainitun yhteydessä puhutaan paljon ihmisistä, joilla on taipumus rakentaa suhteitaan maailmaan ja ihmisiin rasismin filosofian mukaisesti. Ja yleensä tällaisia ihmisiä kohdellaan vihalla, heitä häpeöidään ja heitä syytetään siitä, että he ovat taaksepäin kulkevia eivätkä noudata tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden arvoja

En haluaisi seurata tätä päättelyn linjaa. Vaan tässä kirjoituksessa päätin pohtia hieman henkilöitä, jotka voisivat olla rasismin kohteena ja syrjitty jossakin määrin tai toisessa.  

Ymmärtääkseni ongelmallisin ja surullisin asia tässä tapauksessa on se, että omien epätoivon, masennuksen ja ahdistuksen tunteiden vuoksi ihminen voi joutua noidankehään, jossa hän ymmärtää ja havainnoi sosiaalista ympäristöänsä traumaattisilla kokemuksillansa vääristyneenä ja uskoo siihen, että häntä suhtaudutaan epäoikeudenmukaisesti. Tällä tavoin henkilö lukkiutuu itsensä emotionaaliseen eristäytymiseen ja tilanteeseen, joka on täynnä epäluottamusta, epäilyksiä ja epävarmuuden tunnetta.


Uskon siihen, että henkilöllä on aina valinnanvapaus. Ja yleensä on useita valinnan vaihtoehtoja. Ihminen voi jatkaa elämistään traumaattisten uskomusten suojakalvossa, joka on saatu aikaisemman kokemuksen perusteella. Tällaiset uskomukset jankuttavat katkerasti sitä, että hän on huono ja riittämätön kunnioittavaan ja huomaavaiseen asenteeseen. Toisaalta, ihminen voi päättää osoittamaan enemmän rohkeutta ja luovuutta ja alkaa kirjoittaa henkilökohtaista tarinansa tyhjälle paperille. Kokemukset, sekä positiiviset että tuskalliset, ja niiden mukainen viisaus pysyvät ihmisen elämässä. Kuitenkin ihmisen nykyisyys ja tulevaisuus ovat jotain uutta eivätkä ole ehdoton kopio menneisyydestään. 


Oman kokemukseni mukaan ihmisellä, joka on joutunut yhteiskuntaan, jossa hän on etnisten kriteerien mukaan ”muukalainen”, on hyvin vaikeaa päästä henkisestä kuopasta, joka on täynnä oman voimattomuuden ja epävarmuuden tunteita. On vaikeaa asettaa itsensä samalle tasolle ympärillään olevien ihmisten kanssa, pyytää apua, ottaa sitä vastaan ja hyväksyä henkilökohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia omaa arvokkuuttansa menettämättä. On vaikeaa luottaa siihen, että häntä voidaan arvostaa vahvuuksistaan ja, yleisesti sanoen, hyväksyä sellaisena ihmisenä kuin hän on. Ja jälleen kerran kokemukseni mukaan pääsemistä pois tästä noidankehästä auttaa henkilön omaa aktiivisuuttaan ja haluaan tehdä yhteistyötä eri rooleissa eri ympärillään olevien ihmisten kanssa. Tällainen aktiivinen elämänasenne, oma avarakatseisuus, rehellisyys ja työhalu auttaa pääsemään eroon uhrin roolista ja oppineen avuttomuuden tunteesta. 


Minua ovat auttaneet pääsemään tästä avuttomuuden kehästä vertaisasiantuntijuus, vapaaehtoisuus, bloggaaminen ja mielipidekirjoittaminen, suomen kielen opiskeleminen ja tutustuminen Suomen historian ja kulttuurin erityispiirteisiin. Tämä toimintojeni yhdistelmä on luonut tosi turvallista, luottamuksellista ja ystävällistä ympäristöä, joka on kannustettava ja samalla mahdollistava inhimillistä kasvuani ja sopeutumistani tässä vaihtelevassa maailmassa. Eli pointtini on se, että erittäin huomionarvoista on oma vastuusi ja päätös olla ihminen itsellesi ja muille ihmisille erilaisista taustoistasi riippumatta - eikä vain pelkkä syrjinnän tai rasismin tai muu väärinkäytön syyttäminen.


Saat olla erilainen ja ainutlaatuinen omassa erilaisuudessasi ja samalla saat olla samanarvoinen yhteisön jäsen monimuotoisista taustoistasi huolimatta. Kun tajuat ja hyväksyt sen, kun aloitat luottaa omasi viisauteen ja sisäiseen eteenpäin vievään voimaan, elämästäsi tulee ihanampaa, vapaampaa ja täynnä onnea monin tavoin. Kun hyväksyt omaa taustaa, kuten etnistä, uskonnollista sekä kielellistä, sinä pääset sellaiseen elämäsi jaksoon, jolloin maailma on jalkojesi juuressa ja yllä on vain ystävällisesti sinua kutsuva äärettömyys.

 

 

 

Sydämellisellä lämmöllä,

Valeriya Paramonova

 

Kommentit